Ajankohtaista

Kevätjuhlan aikaan

Kevätjuhlan aikaan

Lehtimäen opiston perinteiseen kevätjuhlaan kuuluu kevätnäytelmä. Tänä keväänäkään ei poikettu tästä käytännöstä. Tämän kevään näytelmä oli ”vesiaiheinen” uimarantoineen ja pikku pikku bikineineen sekä laivoineen ja merirosvoineen. Veteen liittyy myös vanhatpojat viiksekkäät – hylje ja Miikkulainen unohtamatta Myrskyluodon Maijaa. Teatteritiimi oli jälleen kerran loihtinut aivan upean näytelmän yhteistyössä opiston bändin kanssa. ”Nokkanaisena” toimi ihastuttava Helena.

Näytelmä alkaa uimarannalta.  Opiston bändi solistina hurmaava Raija Ketola ja teatteritiimi vievät meidät kesäiselle rannalle, missä keli on kuuma mutta juomat ja jäätelöt kylmää. ”Suomalaiset ovat aina tykänneet viettää kesäpäiviään aurinkoa ottaen ja vedessä polskien. Kun sää sallii, ihmiset kokoontuvat rannoille perheen tai ystävien kanssa nauttimaan auringosta ja hyvästä seurasta. Uimarit saattavat polskia koko päivän vedessä, ja jotkut tyykkäävät käydä järvellä kalastamassa. Pirkko Mannolan levyttämä kappale ”Pikku pikku bikineissä” kertoo tarinan nuoresta naisesta, joka ujon luonteensa takia ei uskalla esittäytyä rannalla bikineissään. Vuosien saatossa uimapuvut ovat muuttuneet niin miehillä kuin naisilla. Kappale on levytetty 60-luvulla, jolloin bikinien käyttö uimarannoilla oli harvinaisempaa. Nykyään bikinit ovat kuitenkin uimarannoilla hyvin yleinen näky.”

Pitäkää hatuistanne kiinni. Seuraavaksi kuvioon astuvat laivat ja merirosvot. Opiston omat Rosvo-Leidit esittelevät merenkäviäjän hommia ”Pinkki Helmi” -nimisella aluksellaan. ”Vesistöillä on kulkenut suomalaisia laivoja pitkään. Laivoja on monenlaisia, ja ne ovat muuttuneet historian saatossa paljon. Nykyaikaiset risteilyalukset ovat todella suuria, ja niissä on yleensä kauppoja ja ravintoloita. Osa opistomme opiskelijoista kävi leirikoulumatkalla Ruotsissa tällaisella laivalla. Näiden laivojen päätarkoitus on virkistysmatkailu. Nämä suuret alukset matkaavat merellä, mutta huvimatkoja pienemmillä laivoilla järjestetään myös Suomen sisävesillä. Suuremmilla laivoilla hyvä miehistö on erityisen tärkeä, a kapteenin täytyy osata hommansa. Ennen vanhaan kuitenkaan kaikki merenkulkijat eivät olleet rehellistä sorttia. Merillä liikkui toisia laivoja ryösteleviä aluksia, joiden tunnus oli pääkallolippu. Näiden laivojen miehet saivat osuvasti nimekseen merirosvot.”

Näytelmä jatkuu viiksekkäitten vanhojen poikien tahdissa. Teatteritiimi ja opiston bändi solistinaan Jarno Läpinen vievät tunnelman Saimaan saaristoon, missä huuliharppu soi haikeasti. ”Suomen suurin järvi Saimaa on kuuluisa siellä asuvista Saimaan norpista. Vielä 1900-luvun puolivälissä Saimaan norppien tulevaisuus näytti huonolta, kunnes 1970-luvulla tapahtui asennemuutos eläintä kohtaan, ja niiden kanta on hitaasti elpynyt. Suomalaisen laulajan Juha Vainion kappale ”Vanhoja poikia viiksekkäitä” antoi julkaisuvuotenaan 1982 lisää huomiota norppien vähäiselle kannalle. Saimaan norppia arvioidaan olevan nykyään 380, ja norpan poikaisia eli kuutteja syntyi tänä vuonna yli80. Uhanalainen norppa on nykyään Suomen Luonnonsuojeluliiton tunnuseläin, ja niiden elämää voi seurata internetissä Norppalivessä.”

Näytelmän viimeisenä osana teatteritiimi esittää kahden ihmisen rakkaustarinan saaressa – Myrskyluodolla. ”Elämä saaristossa on aina ollut osa Suomen rannikkoalueiden kulttuuria. Nykyään saaristolaiselämää kuvataan usein sarjoissa ja mainoksissa, ja se saadaa näyttämään hyvin leppoisalta ja helpolta elämältä. Kuitenkin ennen vanhaan elämä saaristossa oli hyvin rankaa, sillä saaren asukkaat joutuivat hoitamaan monenlaisia töitä, ja työpäivät saattoivat venyä pitkiksi. Myös meren kova tuuli ja myrskyt koettelivat saaren asukkaita. Vuonna 1976 julkaistu TV-sarja ”Myrskyluodon Maija” kertoo saaristossa asuvan pariskunnan tarinan. 1800-luvun puoliväliin sijoittuva sarja tuo esille vanhan ajan saaristolaiselämän hyvät ja huonot puolet. Sarjasta on erityisesti jäänyt Suomen kansan mieleen sen haikea mutta hyvin kaunis tunnusmusiikki, jomka on säveltänyt Lasse Mårtenson.”

Voit päästä näytelmän tunnelmaan klikkaamalla tätä linkkiä.